Susi sisällä- kritiikit

 ENSIN hätkähdyttää Tiina Lymin kirjoittaman näytelmän visualisointi. Kalle Ropposen lavastuksen avautuvat ja sulkeutuvat virastoseinät muuttuvat moneksi, mutta niiden katveessa ihmiset kutistuvat kovin pieniksi. Samalla niistä sukeutuu sisäisen autiuden karvas symboli. Puvustus ja etenkin tarkkaan harkitut värit, valot ja äänet kasvavat osiaan vahvemmaksi viestiksi.

Sitten hätkähdyttää tyyli. Komedialliset hetket kärjistyvät parodiaksi, kunnes farssimaisuuden alta kuoriutuu kärsimysnäytelmä. Se kirkastuu jälkimmäisellä puoliajalla tarinaksi siitä, miten ihminen jättää ehdollisen onnen pakonomaisen tavoittelun ja suostuu henkiseen kasvuun. Palkintona siintää tutustuminen siihen ihmiseen, jonka kanssa joutuu elämään kuolemaan saakka, omaan itseensä.

MODERNIN moraliteetin kotkalaisversiossa kirkkolaulu on korvattu Miia Maarasen ja rokkibändin upealla repäisyllä, ja musiikista tulee painokas puheenvuoro myös Aleksi Lavasteen tulkinnassa. Ensemble tekee mainiota työtä. Lise Holmberg rakentaa Tuulan äidistä kaikkien aikuisten tyttärien äitien henkilöitymän. Pettäjäpuoliso Vesan parhaan ystävän Anteron rooli on kuin räätälöity Kari Kukkoselle. Karismaattiset ja muuntautumiskykyiset Aleksi Lavaste ja Ella Mustajärvi näyttelevät kaikki roolinsa iskevästi, pieteetillä. Aina ilmeikkään ja tarkan Miia Maarasen mieleenpainuvasti tulkitsema sydänystävätär Sanna on parodisuudessaankin tosi ja aito.

Osku Haavisto ahkerasti uskottomuutta harjoittavana Vesana tekee sen minkä tekstin tarjoamista aineksista voi tehdä: patologisen pettäjän, joka rakastaa perhettään ja häpeää tekemisiään.

Mirka Mylläri näyttelee petettyä Tuulaa notkeasti, ja lisäksi hän on kaunis kuin kuva. Tuntuu kuin hän tutkisi hahmoa, antaisi elämänvalheen paljastumisesta katkeralle naiselle harkitun muodon - mutta säilyttäisi silti tietyn etäisyyden. Katsojan se yllytti pohtimaan, miten itse reagoisi samassa tilanteessa.

Tommi Kainulaisen ohjaus on jälleen taitava, näkemyksellinen, ehjä. Kainulaisen linjan kehittymisen seuraaminen on kiinnostavaa - niin kauan, kun hänet Kotkassa saamme pitää.

Kymen Sanomat 17.2.2014, Anna-Maija Järvi-Herlevi