On mainiota, kun teatterissa järjestetään erityisiä esityksiä esimerkiksi jouluksi ja vapuksi. Ne kiinnostavat ja teatterin ovet käyvät vilkkaasti.
Nyt koetussa vappushowssa ilahdutti erityisesti se valtava laulun voima, jota teatterilla on tarjota. Näyttelijät osoittivat osaamisensa: upeat mies- ja naisäänet vetivät huikeita biisejä ja saivat villit aplodit. Erityisesti minua itseäni kosketti suuresti, ihan kyyneliin asti Marika Huomolinin esittämä Kotkan Ruusu. Niin tulvillaan tunnetta, taitoa ja tulkintaa!
Kun pienet ja nuoret Kotkan Musikkiopiston musiikkiteatterilinjan oppilaat alkoivat laulaa, yleisö kohahti onnesta ja ihastuksesta. Voi sitä laulun voimaa, kirkkautta, raikkautta, keskittymistä, esiintymisen iloa ja paloa! Heitä oli aivan mahtavaa kuunnella ja katsella.
Joku olisi voinut sanoa, että he ovat tulevaisuuden tähtiä, mutta minusta he ovat tähtiä just ja sillä hetkellä, kun he alkavat laulaa.
Näitä laulajia ihasteltiin myös näytöksen loputtua rappusissa ja narikan luona. Huimaa!
Musiikkiteatterilinjan opettajat Riikka Pelo ja Thomas Pryke saavat olla todella ylpeitä oppilaistaan. Moni meistä tuon esityksen nähtyään toivoo kuulevansa ja näkevänsä näitä nuoria uudestaan, ja kiitos mahdollisimman pian 😊.
Toki vappushowssa oli sketsejä yleisön iloksi. Ihan alussa nähtiin se perinteinen Pienten joutsenten tanssi -tietysti balettiasuihin pukeutuneiden miesten esittämänä. Tämä on aina varma nakki saada yleisö nauramaan, ja totta kai se toimi nytkin.
Hauskaa tässä showssa oli sekin, että teatterin näyttelijöiden lisäksi lavalla oli muitakin teatterilaisia, taisi olla myös jopa kahdessa polvessa.
Tästä esityksestä alkoi vappu iloisella mielellä. Sitä tuli muisteltua myös vappupäivänä skumppalaseja nostellessa. Kiitos!